Aurinko

KAK – Olet varmasti joskus kuulut korona-aukoista ja niiden vaikutuksista. Tässä artikkelissa kerron tarkemmin korona-aukoista ja miten ne voivat vaikuttaa maapallon magneettikenttään niiden osuessa kohdalle. Toinen aiheeni on synoptiset kartat, jotka ovat tärkeä apuväline niin aurinkoharrastajalle kuin revontulibongaajille muutaman lähivuorokauden avaruussään ja mahdollisten revontilienennusteiden laatimiseksi.   Tässä kuvassa tummana näkyvä alue on korona-aukko. Valkoiset viivat ova magneetikentä vuoviivoja, joista suurin osa muodostaa silmukan ja päätyy takaisin Aurinkoon. Korona-aukon alueella magneetikenttä on avoi ja vuoviivat poistuvat avaruuteen. Kuva SDO/AIA 211. Korona-aukot syntyvät Auringon pinnan magneettikenttien synnyttäminä. Tavallisesti Auringon pinnalla olevat magneettikentät muodostavat silmukoita, jotka kohoavat maksimissaan kolmensadantuhannen kilometrin korkeuteen fotosfääristä. Tällöin magneettikenttä on sulkeutunut ja niillä ei ole yleensä suurta vaiku...

KAK – Uusi tutkimus (Russell ym., ApJL , syyskuu 2025) haastaa pitkään vallinneen käsityksen Auringon flarepurkausten lämpötiloista. Tutkijat havaitsivat, että purkausten alkuvaiheessa ionit voivat lämmetä huomattavasti elektroneja kuumemmiksi – jopa 60 miljoonaan kelviniin, kun elektronien lämpötila jää selvästi matalammaksi. Tämä prominenssikuva on yhdistelmä kolmesta erillisestä kuvasta. Muutokset preminenssissa olivat nopeita ja vaikka yksittäiset kuvat oli otettu peräkkäin, muutokset olivat havaittavissa ja hieman vaikeasti yhdistettävissä. Kuva © Kari A. Kuure. Ionien ja elektronien lämpötilat eivät tasaannu nopeasti: tasapainottuminen voi kestää useita minuutteja, jopa yli 20 minuuttia. Tämä pitkäkestoinen ero tarjoaa yksinkertaisen selityksen spektroskopiassa havaittuihin liian leveisiin emissioviivoihin, joita aiemmin pidettiin merkkinä turbulenssista. Turbulenttisuuden merkitys näyttäisi olevan huomattavasti aikaisemmin ajateltua vähäisempi. Tulokset viittaavat siihen, ett...

KAK – Auringon aktiivisuus ei rajoitu pelkkiin pilkkuihin tai flare- tai CME-purkauksiin. Kromosfäärissä näkyvät plagealueet ovat selvä merkki siitä, että Aurinko on aktiivisessa tilassa. Plaget ovat CaK- ja Hα -havainnoissa [1] näkyviä kirkkaita alueita. Näiden lisäksi fotosfäärissä esiintyvät fakulat, jotka ovat yksi plage-ilmiön muodoista, näkyvät valkoisen valon aallonpituuksilla etenkin Auringon reunatummentuman alueella. Auringon pintakerroksen rakenne. Näkemämme valo tulee fotosfääristä  kun taas  H-alfa ja CaK -aallonpituudet tulevat kromosfääristä. Vastaavasti fakulat ovat fotosfäärissä ja plage-alueet ovat kromosfäärissä tapahtuvia ilmiöitä. Kuva © Kari A. Kuure . Plaget liittyvät vahvistuneisiin paikallisiin magneettikenttiin, jotka voivat ilmaantua jo ennen kuin pilkut muodostuvat ja jatkua vielä sen jälkeen, kun pilkut ovat hävinneet. Plage-alueita havaitaan aktiivisilla alueilla, olipa ne pilkullisia tai pilkuttomia. Plagealueet syntyvät Auringon ma...

KAK – Litium (Li) ja beryllium (Be) ovat mielenkiintoisia alkuaineita, sillä niitä on syntynyt maailmankaikkeuteen alkuräjähdyksen yhteydessä lyhyen aikaa. Alkuräjähdyksen jälkeen litium ja beryllium joutuivat avaruuden kaasupilviin, josta syntyivät tähdet. Molempia alkuaineita oli edelleen jäljellä siinä vaiheessa, kun Aurinko alkoi tiivistyä kaasu- ja pölypilvessä noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Samassa pilvessä oli jo aikaisempien tähtisukupolvien tuottamia raskaampia alkuaineita, jotka myös päätyivät Aurinkokuntaamme. Näistä raskaimmista alkuaineista muodostuivat ainakin osaksi planeetat, kääpiöplaneetat, kuut ja kaikki muut pienkappaleet. Litiumia ja berylliumia (+ raskaampia alkuaineita) on myös Auringossa, vaikkakin vety ja helium ovat siellä hallitsevassa asemassa. Litiumia (ja berylliumia) on myös maapallolla ja se on nykypäivänä aikaisempaa tärkeämpi luonnonvara elektroniikassa ja monessa muussa teollisuuden alalla. Meille tavallisille kuluttajille litium on tutuin ehkä ...