Aurinko

KAK – Auringon aktiivisuus ei rajoitu pelkkiin pilkkuihin tai flare- tai CME-purkauksiin. Kromosfäärissä näkyvät plagealueet ovat selvä merkki siitä, että Aurinko on aktiivisessa tilassa. Plaget ovat CaK- ja Hα -havainnoissa [1] näkyviä kirkkaita alueita. Näiden lisäksi fotosfäärissä esiintyvät fakulat, jotka ovat yksi plage-ilmiön muodoista, näkyvät valkoisen valon aallonpituuksilla etenkin Auringon reunatummentuman alueella. Auringon pintakerroksen rakenne. Näkemämme valo tulee fotosfääristä  kun taas  H-alfa ja CaK -aallonpituudet tulevat kromosfääristä. Vastaavasti fakulat ovat fotosfäärissä ja plage-alueet ovat kromosfäärissä tapahtuvia ilmiöitä. Kuva © Kari A. Kuure . Plaget liittyvät vahvistuneisiin paikallisiin magneettikenttiin, jotka voivat ilmaantua jo ennen kuin pilkut muodostuvat ja jatkua vielä sen jälkeen, kun pilkut ovat hävinneet. Plage-alueita havaitaan aktiivisilla alueilla, olipa ne pilkullisia tai pilkuttomia. Plagealueet syntyvät Auringon ma...

KAK – Litium (Li) ja beryllium (Be) ovat mielenkiintoisia alkuaineita, sillä niitä on syntynyt maailmankaikkeuteen alkuräjähdyksen yhteydessä lyhyen aikaa. Alkuräjähdyksen jälkeen litium ja beryllium joutuivat avaruuden kaasupilviin, josta syntyivät tähdet. Molempia alkuaineita oli edelleen jäljellä siinä vaiheessa, kun Aurinko alkoi tiivistyä kaasu- ja pölypilvessä noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Samassa pilvessä oli jo aikaisempien tähtisukupolvien tuottamia raskaampia alkuaineita, jotka myös päätyivät Aurinkokuntaamme. Näistä raskaimmista alkuaineista muodostuivat ainakin osaksi planeetat, kääpiöplaneetat, kuut ja kaikki muut pienkappaleet. Litiumia ja berylliumia (+ raskaampia alkuaineita) on myös Auringossa, vaikkakin vety ja helium ovat siellä hallitsevassa asemassa. Litiumia (ja berylliumia) on myös maapallolla ja se on nykypäivänä aikaisempaa tärkeämpi luonnonvara elektroniikassa ja monessa muussa teollisuuden alalla. Meille tavallisille kuluttajille litium on tutuin ehkä ...

KAK – Edellisessä artikkelissa käsittelin Auringon syntyä ja päädyin nykypäivän tilanteeseen. Kuten kaikki tiedämme, Auringon nykytila ei ole pysyvät ja lopullinen, vaan kehitys jatkuu seuraavat vuosimiljardit luonnonlakien mukaisesti. Useimmille meistä tarinan tämä osa on tuttu, tosin usein vain lyhyessä muodossa. Todellisuudessa lopun evoluutio on vaiherikas tapahtuma, jossa yksityiskohtia on runsaasti ja ne ovat edelleen intensiivisen tutkimuksen kohteena. Tässä artikkelissa käsittelen viimeisten aikojen tapahtumia yksityiskohtaisemmin (kuin yleensä) vaihe vaiheelta ja perustuen viimeisimpiin tutkimustuloksiin. Tällä hetkellä Aurinko on pääsarjan [1] tähti. Auringon pintalämpötila on noin 5 800 K ja kirkkaudeksi (L) on määritelty L= 1 L ☉ . Tulevien vuosimiljardien aikana Auringon kirkkaus kasvaa noin 10 % miljardissa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että Aurinko siirtyy hitaasti pääsarjassa ylemmäksi kirkkauden ja lämpötilan kasvaessa.     Auringon kaltaisen tähden...