Aurinko

KAK – Litium (Li) ja beryllium (Be) ovat mielenkiintoisia alkuaineita, sillä niitä on syntynyt maailmankaikkeuteen alkuräjähdyksen yhteydessä lyhyen aikaa. Alkuräjähdyksen jälkeen litium ja beryllium joutuivat avaruuden kaasupilviin, josta syntyivät tähdet. Molempia alkuaineita oli edelleen jäljellä siinä vaiheessa, kun Aurinko alkoi tiivistyä kaasu- ja pölypilvessä noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Samassa pilvessä oli jo aikaisempien tähtisukupolvien tuottamia raskaampia alkuaineita, jotka myös päätyivät Aurinkokuntaamme. Näistä raskaimmista alkuaineista muodostuivat ainakin osaksi planeetat, kääpiöplaneetat, kuut ja kaikki muut pienkappaleet. Litiumia ja berylliumia (+ raskaampia alkuaineita) on myös Auringossa, vaikkakin vety ja helium ovat siellä hallitsevassa asemassa. Litiumia (ja berylliumia) on myös maapallolla ja se on nykypäivänä aikaisempaa tärkeämpi luonnonvara elektroniikassa ja monessa muussa teollisuuden alalla. Meille tavallisille kuluttajille litium on tutuin ehkä ...

KAK – Auringon aktiivisuus vaihtelee. Se ei ole uutinen. Silloin tällöin, ehkä muutaman kerran sadassa vuodessa aktiivisuus huipentuu erittäin voimakkaaseen aurinkomyrskyyn (solar proton event, SPE ), sellainen on jo pieni uutinen. Yksi, ehkä kaikkein voimakkain myrskypurkaus tapahtui vuoden 12350 eaa. tienoilla, jolloin Auringossa tapahtui niin äärimmäisen voimakas aurinkoprotonitapahtuma ( extreme solar proton event, ESPE ), että sen jälkiä näkyy edelleen Maan biologisissa arkistoissa. Mitä tapahtui? Uudessa tutkimuksessa [1] tutkijat mallinsivat tätä muinaista äärimmäistä tapahtumaa hyödyntäen kehittynyttä ilmakehämallia SOCOL:14C-Ex , joka seuraa hiili-14:n ( 14 C) syntyä [2] ja kulkeutumista ilmakehässä. Mallinnuksen pohjana käytettiin Lounais-Euroopasta löydettyjä 14 C-poikkeamia, jotka on havaittu puun vuosirenkaissa. Auringossa tapahtunut aurinkoprotonimyrsky tuottaa maapallon ilmakehään  14 C kosmogeenista isotooppia, joka siirtyy kasvillisuuteen. Se on havaittavissa ...