Aurinko

KAK — Auringon uloin kaasukehä, korona, on yksi aurinkofysiikan keskeisimmistä tutkimuskohteista. Se ulottuu miljoonien kilometrien päähän Auringon pinnasta ja on havaittavissa joko auringonpimennyksen aikana tai erikoislaittein, kuten koronagrafein tai avaruusinstrumentein.   K-korona näkyy tässä kuvassa selvästi. Huomaa magneettikentän aiheuttamat kirkkauden vaihtelut etenkin magneettisten napojen läheisyydessä. Ekvaattoriseudulla ja keskileveyksillä näkyy streemejä ja Auringon yläreunassa kohoaa punaisena prominenssi. Prominenssien näkyminen ilman erikoislaitteita on mahdollista vain täydellisen auringonpimennyksen aikana. Tämä auringonpimennys kuvattiin Turkin Belekissä 29. maaliskuuta 2006. Kuva © Kari A. Kuure. Koronassa esiintyy useita erilaisia rakennepiirteitä, kuten silmukoita, aukkoja ja purkauksia, mutta myös sen säteilyn alkuperä ja koostumus vaihtelevat. Nämä rakennepiirteet liittyvät suoraan Auringon magneettikentän toimintaan. Koronasilmukat näkyvät erityisest...

KAK – Aurinko on kaikkea muuta kuin tylsä pallo taivaalla. Sen pinnalla ja kaasukehässä tapahtuu jatkuvasti kiehtovia ilmiöitä, ja yksi näyttävimmistä ovat filamentit ja prominenssit (= protuberanssi) – valtavat, kaartuvat plasmarakenteet, jotka kertovat Auringon magneettikenttien salaperäisistä muodoista. Tämä "Tuliketuksi" nimeämäni prominenssi näkyi huhtikuussa 2025. Sen ylimmät osat ovat yli 60 000 km korkeudella Auringon kromosfääristä. Kuva © Kari A. Kuure. Auringon voimakkaat ja monimutkaiset magneettikentät kohoavat Auringosta nostaen mukanaan magneettikenttään jumiutunutta plasmaa. Näin tapahtuu erityisesti Auringon pinnan polariteetiltaan erilaisten alueiden rajalla ( polarity inversion lines, PILs ), jossa magneettikenttä on usein pinnan suuntainen, muuallahan kenttäviivat ovat enemmän tai vähemmän Auringon säteen suuntaisia tai muodostaa laajoja silmukoita. Prominenssit siis syntyvät alueille, joissa magneettikenttä muodostaa siis eräänlaisen magneettisen kourun,...