Aurinko

KAK – Auringonpilkkujen määrä vaihtelee Auringon aktiivisuusyklin mukaisesti. Pilkkujen ja pilkkuryhmien määrän perustella lasketaan auringonpilkkuluku jokaiselle päivälle erikseen. Minimin aikana luku on yleensä pieni, muutamina kymmeninä vuorokausina jopa täysin nolla. Aktiivisuusmaksimin aikana pilkuttomia vuorokausia ei yleensä ole. Pilkuttomia vuorokausia esiintyy sitä enemmän mitä lähempänä aktiivisuusminimi on ja aktiivisuusmaksimin ohittamisen jälkeen kuluu yleensä parisen vuotta ennen kuin täysin pilkuton vuorokausi ilmaantuu. PROBA2 satelliitin SWAP 174 -kameralla otettu kuva Auringosta. Kuten nähdään pilkuttomuus ei ole este Auringossa esiintyville muille ilmiöille. Esimerkiksi eilisen aikana nähtiin muutamia C-luokan flarepurkauksia ja heikon CME-kehittyminen. Filamentit ja prominenssit ovat edelleen yleisiä ja magneettikenttä on edelleen olemassa lähes yhtä aktiivisena kuin aikaisemminkin. Kuva NASA/PROPBA2/SWAP174.   Auringonpilkkujakson 25 (joka on meneillään) ma...

KAK – Auringonpilkkujaksojen aktiivisuushuiput saavutetaan Auringon eri pallonpuoliskoilla hieman eri aikaan. Tämä on tunnettu ilmiö ainakin yli 70 vuoden ajan, ehkä vielä pitempäänkin. Huippujen eriaikaisuus ja niiden väli on tunnettu Gnevyshev-aukkona (Gnevyshev gap) ja maksihuiput Gnevyshev-piikkeinä (huippuina). Jos olet kiinnostunut ilmiön fysikaalisesta taustasta, voit lukea Karak, B. B., Mandal, S., & Banerjee , D. 2018, ApJ, in press: arXiv:1808.03922 tutkimuksen, joka on vapaasti luettavissa ja ladattavissa PDF-tiedostona. Tarkastellaanpa auringonpilkkumaksimeita 1950-luvulta lähtien. Solar Influences Data Analysis Center julkaisee SILSO (Sunspot Index and Long-term Solar Observations) kokoamia tietoja verkkosivullaan. SILSON julkaisema kaavio on seuraavaksi SILSOn julkaisema kaavio auringonpilkkujaksoista vuodesta 1950 lähtien. Kuva SILSO. Kaaviosta nähdään auringonpilkkujaksojen voimakkuus ja pallonpuoliskojen aktiivisuuden ero. Vihreällä on merkitty pohjoin...