Aurinko

KAK – Auringonpilkkujen määrä vaihtelee Auringon aktiivisuusyklin mukaisesti. Pilkkujen ja pilkkuryhmien määrän perustella lasketaan auringonpilkkuluku jokaiselle päivälle erikseen. Minimin aikana luku on yleensä pieni, muutamina kymmeninä vuorokausina jopa täysin nolla. Aktiivisuusmaksimin aikana pilkuttomia vuorokausia ei yleensä ole. Pilkuttomia vuorokausia esiintyy sitä enemmän mitä lähempänä aktiivisuusminimi on ja aktiivisuusmaksimin ohittamisen jälkeen kuluu yleensä parisen vuotta ennen kuin täysin pilkuton vuorokausi ilmaantuu. PROBA2 satelliitin SWAP 174 -kameralla otettu kuva Auringosta. Kuten nähdään pilkuttomuus ei ole este Auringossa esiintyville muille ilmiöille. Esimerkiksi eilisen aikana nähtiin muutamia C-luokan flarepurkauksia ja heikon CME-kehittyminen. Filamentit ja prominenssit ovat edelleen yleisiä ja magneettikenttä on edelleen olemassa lähes yhtä aktiivisena kuin aikaisemminkin. Kuva NASA/PROPBA2/SWAP174.   Auringonpilkkujakson 25 (joka on meneillään) ma...

KAK/ ESA tiedote 11.6.2025 – Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Solar Orbiter -luotaimen rataa muutettiin hiljattain niin, että se pystyy tekemään havaintoja Auringon napa-alueista. Aikaisemmin napa-alueita ei ole voitu kuvata, sillä täältä Maasta näemme vai hiukan (maksimissaan noin 7°) napa-alueille silloin, kun Auringon näennäinen kallistuskulma sen mahdollistaa pari kertaa vuodessa. Myös tähän asti kaikki [1] Aurinkoa havaitsemaan lähetetyt luotaimet ovat pysytelleet suunnilleen ekliptikan tasossa (Maan radan taso Auringon ympäri), joten napa-alueet ovat jääneet hyvin vähäiselle tukkimiselle. Solar Orbiter [2] saavutti 23. maalikuusta (2025) toistaiseksi suurimman kulman (noin 17°) Aurinkoon. Tämä mahdollisti ensimmäisten, aikaisempaa suuremman tarkkuuden havainnot Auringon etelänapa-alueesta. Toistaiseksi saadun datan ja kuvien tutkiminen on alkuvaiheissaan, joten kovin suuria otsikoita niistä ei vielä voi revitellä. Kuvat ovat kuitenkin aikaisempaa tarkempia ja sisältävät mon...

KAK — Aurinko ei ole mikään rauhallinen kaasupallo, vaan se on täynnä toimintaa, jota emme paljain silmin näe. Tässä artikkelissa sukellan Auringon purkausilmiöiden maailmaan: hurjista flarepurkauksista aina pienen pieniin nanoflareihin, joita on nimitetty leikillisesti ”leirinuotioiksi”. Kaikki nämä erikokoiset purkaukset ovat samankaltaisia ilmiöitä, vain vapautuva energiamäärä on merkittävin ero. Tämän kuvan otin toukokuun 6. päivänä 2024. Kuvassa on parhaimmillaan X4,5 -luokan flarepurkaus menossa auringonpilkkualueella AR 13663. Se on toistaiseksi voimakkain flare, jonka olen nähnyt ja kuvannut. Tämä on jo harvinainen tapahtuma, sillä tämän luokan purkauksia ei kovin useinkaan tapahdu edes näin auringonpilkkujakson huippuaikoina. Lisäksi lisävaatimuksena on tietysti se, että satut olemaan juuri kuvaamassa, kun purkaus alkaa ja lisäksi vielä ymmärrät heti mistä on kyse. Kuva © Kari A. Kuure. Flarepurkaukset Aloitetaan energisimmistä flarepurkauksista. Ne ovat usein näyttäviä ja ...